Tasan kaksi viikkoa sitten sain viestin, joka pysäytti. Tuttavani kysyi, haluaisinko tulla mukaan Sastamalan hyvinvointimessuille Lempeen tuen kanssa, paikka oli vapautunut yllättäen peruutuksen vuoksi. Vastasin myöntävästi, mutta melkein saman tien lähtivät perhoset lentoon vatsanpohjassani. Lempee tuki on vasta matkansa alussa, se ottaa ensiaskeleitaan ja yrittää löytää omaa paikkaansa laajassa palveluiden kirjossa. Että ihan oikeille messuilleko? Minä? Seuraava yö sujui le

Okei, myönnetään. Vähän ehkä hymyilytti tämän kirjoituksen otsikointi. Tässä sitä ihan muina naisina annetaan vinkkejä, vaikka en todellakaan ole ollut aina se parhain esimerkki josta ottaa mallia. Toisaalta, kukapa olisi. Kaikki me tiedämme, että jossain se oman sietokyvyn raja menee eikä kukaan voi väittää etteikö se raja olisi joskus ylittynyt. Itselläni ainakin on enkä ole aina voinut olla tyytyväinen toimintaani niissä tilanteissa. Tyytyväinen olen sen sijaan siihen, ett

Ensimmäiseksi haluan kiittää sinua. Se, että olet täällä lukemassa, merkitsee minulle enemmän kuin uskotkaan. Jokainen sivuilleni löytänyt ihminen, jokainen seuraaja, viesti ja reaktio tuntuu arvokkaalta – etenkin nyt, kun Lempee tuki on vasta ottamassa ensiaskeleitaan. Lempee tuki on yhden naisen yritys, rohkeaksi ideaksikin kehuttu. En kyllä edes yritä väittää, etteikö tähän ryhtyminen olisi pelottanut – se on pelottanut paljonkin. Olen kuitenkin pystynyt siirtämään pelkoa